Historiaa

Poimintoja Karelia-kuoron taipaleelta 30-vuotisjuhlien lähestyessä

Kesällä 1984 Karjala-taloon kokoontui ”tyttölöi ja poikii”, Raija Hietanen, Viivi Kalliokoski, Ritva Myllynen, Jouko Sihvo, Veijo Vaahterikko ja Maiju Valtonen, haastamaan karjalaisen sekakuoron perustamisesta.

Haastelu tuotti tulosta: Karelia-kuoro perustettiin 3.10.1984. Kuoro rekisteröitiin 10.6.1985.

Taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin director cantus Raimo Pores. Karjalan liiton silloisen toiminnanjohtajan myötävaikutuksella harjoittelutilat saatiin Karjala talosta.

Aivan viime vuosiin saakka kuoron toiminnassa mukana ollut Ritva Myllynen kertoo Raimo Porekselta kysytyn, uskaltaako hän lähteä johtamaan kuoroa, jossa on kuusi varmaa jäsentä ja palkkio siitä syystä epävarma. Kun vastaus oli myönteinen, uskallettiin kuoro perustaa.

Kuoron toiminta-ajatuksena on vaalia karjalaista lauluperinnettä sekä esittää koti- ja ulkomaista kuoromusiikkia.

Karelia-kuoro on pyrkinyt kokoamaan riveihinsä hyvän laulutaidon omaavia, kuorolaulusta innostuneita harrastajia, jotka sitoutuvat osallistumaan viikottaisiin harjoituksiin sekä muutamana viikonlopun päivänä vuodessa laululeirille.Kuoron johtajat ovat vaihtuneet vuosien varrella, mikä on antanut ilmettä ja vaihtelua toimintaan ja ohjelmistoon. Raimo Pores aloitti vuonna 1984 perinteisillä karjalaisilla lauluilla. Vuonna 1987 kuoro kutsui taiteelliseksi johtajaksi FM Sampo Sovijärven. Vuosina 1991-1997 virolainen musiikin lehtori Märt Ratassepp toi kuorolle sävellyksiään ja sovituksiaan, joita on ohjelmistossa edelleen. Samaan aikaan kuoron toisena taiteellisena johtajana toimi Marika Babbo. Seuraavaksi tahtipuikkoon tarttui nuori musiikin maisteriksi opiskeleva Juha Korkeamäki, joka toi kuorolle hieman kevyempää laulettavaa. Tästä muistona Malmstenin laulut, joita kuoro esitti ansiokkaasti keväällä 2002. Saman vuoden syksyllä uutena johtajana aloitti kanttori Heidi Hirvaskoski, tuomisinaan mm. Kiiriminna räp. Vuonna 2004 pidettyyn 20-vuotisjuhlakonserttiin kuoron luotsasi kanttori Maria Kuusniemi. Kuusniemen jälkeen johtajina ovat olleet mm. Tomas Takolander ja Heidi Kääriäinen. Hieman pidempiaikaisena johtajana toiminut Lotta Pettinen luopui kuoron johtamisesta kesällä 2009, mutta yhteistyö on jatkunut konserttien säestäjänä. 25-vuotiskonsertin kynnyksellä kuoron taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin musiikkin erikoistunut luokanopettaja, säveltäjä director cantus Arto Joutsimäki. Arton kuorolle laatimat sovitukset ovat rikastuttaneet merkittävästi ohjelmistoa. Uusi teknologia ja metodit puolestaan ovat innostaneet ja lisänneet harjoittelumotivaatiota.

Taiteilija Tetti Sirén suunnitteli naisille Karjalan värejä toistavan esiintymisasun, joka otettiin käyttöön 27.10.1985 konsertissa. Lähes 30 vuotta palvelleet kuoroasut ovat edelleen edustuskelpoiset ja jatkuvassa käytössä. Kuva Karelia-kuoron 25-vuotiskonsertista 25.10.2009.

Kuoro1

Kuva ©: Maijaliisa Kalliomäki

Kuoron saavutettua polvihousuiän järjestettiin jäsenille ideariihi tunnusmerkin suunnittelemiseksi. Reijo Arvosen voittoisan ehdotuksen piirteet toistuvat Jukka Tapanisen vuonna 1990 toteuttamassa rintamerkissä ja pöytälipussa.

KareliaVäri3

Viisivuotiskonsertissa, 13.11.1989, ojennettiin Karjalan liiton hopeiset ansiomerkit Viivi Kalliokoskelle, Sampo Sovijärvelle ja Raimo Porekselle ja pronssiset merkit perustajajäsenille. Kuoron taipaleella on ollut lukuisia tapahtumia. Vuonna 1984, heti ensimmäisen toimintasyksyn aikana, kuoro kävi joulutervehdyksellä USA:n suurlähetystössä suurlähettiläs ja rouva Keith Nyborgin vieraina.

Vuonna 1986 Karelia-kuoro lauloi II sijan karjalaisten sekakuorojen kilpailusarjassa Mikkelissä. Vuonna 1989 kuoro voitti Joensuussa sekä kuorosarjan että yleiskilpailun, mikä antoi haastetta kuorolle vuosiksi eteenpäin. Keväällä 1987 osa kuorolaisista johtajiensa kanssa matkusti Ateenaan, missä laulettiin Kefallonniasta tulleen kuoron järjestämässä illanvietossa. Kuoro teki konserttimatkan Floridaan syksyllä 1990 yhdessä Tanhu-Ruhan kanssa. Unkarissa laulettiin vuonna 1996 Finno Ugrian Music Festival-tilaisuudessa Debrecenissä Bartók salissa (Grand Hotel Aranybika) ja Budapestissa. Liszt Academy of Music-yhteiskuorossa esitettiin Sibeliuksen ”Siel laulavi kuningatar” ja miehet olivat mukana myös Kullervon esityksessä.

Kuoro on pyrkinyt virikkeelliseen kanssakäymiseen ystäväkuorojen kanssa; kuorovieraina on tavattu Turun ja Tampereen karjalakuorot sekä Flora-kuoro Tallinnasta. Vuonna 1992 Turun kesäjuhlilla järjestetyssä kavalkadissa tuomaristo nimesi Karelia-kuoron esitykset tilaisuuden parhaimmaksi. Samoin Merikanto-aiheinen konsertti Kalliolassa sai hyvän vastaanoton. Viipurin linnan 700-vuotisjuhlilla kuoro vieraili ainoana kutsuttuna ja sai kunniakkaan tehtävän esiintyä siellä suomalaisuuden päivänä 3.7. Vuonna 1994 kuoro esiintyi Flora-kuoron vieraana Tallinnan laulu- ja tanssijuhlilla, missä kuorolaisilla oli ainutlaatuinen tilaisuus laulaa laululavalla suurkuorossa mahtavalle kuulijajoukolle. 10-vuotisjuhlavuoden saavutus oli 16.6.1994 julkistettu äänite (C-kasetti) ”Vanha kellotorni”.

Märt Ratassepp´in 15-vuotisjuhlakonsertiin sovittama ”Evakon laulu” sai valtavan suosion ja kehuja myös laulun tekijältä Veikko Lavilta.

Kuoro on vuosien mittaan esiintynyt monipuolisesti ja vaihtelevalla ohjelmalla useissa tapahtumissa: Kampin palvelukeskuksessa, Käpylän kirkossa, Art go’s kapakka -kierroksella, joulukonserteissa mm. Vanhassa kirkossa, Karjalan liiton kesäjuhlilla ”Päivä Viipurin torilla”- sekä ”Viipurin pamaus”-näytelmissä. Kuoro on tuottanut Aili Runnen ja Georg Malmstenin muistokonsertit, osallistunut MTV3:n BumtsiBum-ohjelmaan, runoryhmä Kanervan 20-vuotis- sekä Uusikirkkolaisten 25-vuotisjuhliin, Mikon päivän markkinoihin ja Karjalan liiton Karjalatalossa olleisiin tilaisuuksiin. Pyhänpäivän aikaan on useasti järjestetty muistotilaisuus Karjalaan jääneiden muistolle.

Kuoron vakioesiintymisiä ovat joulukonsertit pääasiassa Käpylän kirkossa ja messu-jumalanpalveluksessa avustaminen. Joulukonserttien hyvänä yhteistyökumppanina toimi pitkään Keravan keskuskoulun musiikkiluokkien lapsikuoro Kervuset. Tällä hetkellä kuoro tekee tiivistä yhteistyötä näkövammaisten kamarikuoro Kontrapunktin kanssa. Kuoro on osallistunut vuosittain Karjalan liiton kesäjuhlille; aiemmin kuorokilpailuihin ja nykyään kuorokatselmuksiin sekä muiden karjalaisten kuorojen kanssa suurkuoron esityksiin.

Viime vuosien merkittävimpiä tapahtumia oli Kevätkonsertti Sibelius Akatemian tiloissa 2012. Tilaisuuden konserttitaltioinnin pohjalta tehtiin CD ”Ääretön aava”.

Kuoron solistina toimi vuosia Liisa Tiensuu sekä Ulla Salenius vuoteen 2010 saakka. Solistiapua on saatu myös kanttori Hannu Leskiseltä. Konserttiyhteistyötä on tehty useiden musiikkitaiteilijoiden ja -ryhmien kanssa. Viime vuosilta mainittakoon Kuunkuiskaajat, Lenni-Kalle Taipale ja Vesa Watanen.

Kuoron harjoittelutilana on koko toiminnan ajan ollut Karjalatalon Laatokka- ja Käkisalmi-salit.

Helsinki 7.2.2013

Antti Kalliomäki
Karelia-kuoronjohtokunnan puheenjohtaja 2011-2012

Päivittänyt Arto Joutsimäki 10.11.2016

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s